Kysymyksiä Safe to Play -koulutuksista

Tämän syksyn aikana asiakkaat ovat kysyneet näitä:

Kuinka monesta paikasta Suomessa voi saada leikki- ja liikunta-alueiden turvallisuustarkastajan pätevyyden?

  • Lyhyt vastaus: Yhdestä.
  • Suomessa vain Safe to Play tarjoaa tarkastajakoulutusta. Vuosina 2006 – 2007, eli juuri ennen ”vuoden 2008 suurta leikkipaikkastandardien uudistusta” Viherympäristöliitto koulutti pienen määrän leikkialueiden tarkastajia. Näiden pätevyys on sittemmin vanhentunut.
  • Tarkastajakoulutuksen kehittämisen haastavuudesta kertoo se, että koko maailmassa on vain muutama kouluttaja jotka tarjoavat sitä. Tänä vuonna (2018) tehdyn mittavan markkinatutkimuksen valossa näyttää itseasiassa siltä, että Safe to Playtä vastaavassa laajuudessa sitä ei tarjoa yksikään muu kouluttaja!

Ilman sertifiointia, kuinka pitkään tarkastajan pätevyys on voimassa?

  • Seuraavaan standardipäivitykseen asti mikä on yleensä noin vuoden.
  • Leikki- ja liikunta-alueiden standardeja on 17 ja näitä päivitetään tai tarkistetaan keskimäärin noin kaksi vuodessa.

Onko Safe to Playn perus (Project) koulutus kopio perinteisestä Viherympäristöliiton leikkipaikkojen peruskoulutuksesta?

  • Lyhyt vastaus: Ei.
  • Project koulutus sisältää vähemmän standarditeoriaa (vain 1,5 päivää) ja enemmän käytännön asiaa. Mm. seuraavat asiat kuuluvat vain Safe to Play -koulutukseen: Leikin ja riskin merkitys lapsen kehityksessä, Välineiden ja alueiden ikäluokitus, Leikki- ja liikunta-alueiden yhdistäminen, Huoltosuunnitelman teko, Riskien hallinta ja Turvallisuusasiakirjan laatiminen.
  • Lisäksi vain Safe to Play -koulutukseen kuuluu seuraavat: Aihealueeseen tutustutaan itseopiskelutehtävillä, koulutusaineisto on yli 300-sivuisessa oppikirjassa, Sertifiointi on puolueeton todistus tiedon omaksumisesta ja keino ylläpitää osaamistaan vuodesta toiseen.
  • Eroista huolimatta nämä kaksi koulutusta on hyväksytty riittävän samankaltaisiksi, jotta Viherympäristöliiton peruskoulutuksen käyneet voisivat täydentää osaamisensa tarkastajatasolle Safe to Playn 3-päiväisessä täydennyskoulutuksessa.

Riikka Nousiainen

Helsinki, DES 01 0177

Olen Riikka Nousiainen, maisema-arkkitehti ja yksi neljästä Nomaji maisema-arkkitehdit Oy:n osakkaasta. Pidämme tärkeänä luonnon ja ihmisen vuorovaikutusta. Pyrimme suunnittelemaan paikoista kiinnostavia ja houkuttelevia luonnon tarjoamien mahdollisuuksia hyödyntäen.

Suunnittelutöiden mittakaava vaihtelee pihasuunnittelusta laajempien alueiden viheraluesuunnitelmiin. Leikki on vahvasti esillä suunnittelussa. Kuten kaiken suunnittelun myös leikin tulisi kummuta paikan lähtökohdista. Aina leikin ei tarvitse olla alleviivaavaa; jokin rakenne tai muoto voi inspiroida lapsia. Työn alla on parhaillaan jokimiljööseen soveltuva vesileikkipaikka, jonka suunnittelussa paikan tarinat heräävät henkiin. Pihasuunnitteluprojektissa taas ajatuksena on olemassa olevan tukimuurin elävöittäminen maalauksella, johon lapset pääsevät kiipeämään. Julkisen puiston suunnittelussa inspiroi tanssi ja siihen liittyvät elementit.

Nomaji maisema-arkkitehti Oy on maisema- ja kaupunkisuunnittelun alalla toimiva suunnittelutoimisto, joka on erikoistunut ekologisesti ja sosiaalisesti toimivien ratkaisujen kehittämiseen. Ratkomme monialaisia suunnittelukysymyksiä kunnianhimoisella otteella luovan prosessin kautta. Tavoitteenamme on kokonaisvaltainen kestävyys, joka lähtee ympäristöstä huolehtimisesta ja joka tuottaa yhteiskunnallista arvoa.

Kävin Safe to Play -koulutuksen Design laajuuden 2017.

Erkki Väisänen

Kiuruvesi, PRJ 01 0158

Toimin puistotyöntekijänä Kiuruveden kaupungilla. Teen leikkivälineiden tarkastukset leikkikentillä, kouluilla ja päiväkodeissa. Olen myös mukana välineiden pystytyksessä sekä katujen kunnossapidossa ym puistotöissä.

Pidän asioiden sanomisesta lyhyesti ja täsmällisesti. ; )

Safe to Play koulutuksen Project laajuuden kävin vuonna 2017.

Reija Rämä

Taipalsaari, INS 01 0018

Olen Mäntsälästä lähtöisin ja tullut Lappeenrannan seudulle 80-luvulla teknilliseen oppilaitokseen yhdyskuntatekniikan linjalle. Taipalsaarella olen asunut valmistumisestani lähtien. Kolmen lapsen jälkeen uudelleen kouluttauduin puutarhuriksi. Nykyisin uusioperheeseen kuuluu myös mieheni kaksi aikuista lasta. Harrastuksiini kuuluu oman puutarhan hoitaminen ja sen ikuinen rakentaminen sekä käsityöt ja ristisana tehtävät. Hieman tulee myös ulkoiltua ja luettua alan lehtiä.

Vuodesta 2000 alkaen olen ollut töissä Taipalsaaren kunnalla kunnanpuutarhurina. Kesällä toimin esimiehenä nuorille opiskelijoille ympäristönhoitotehtävissä. Talvisin keskityn toimistoinsinöörin töihin. Alusta asti työnkuvaani on kuulunut leikkipuistot. Taipalsaarella on koulujen ja päiväkotien lisäksi 7 julkista leikkipuistoa.

Taipalsaaren kunnan keskusta sijaitsee 15 km Lappeenrannan keskustasta. Asukkaita meillä on liki 5000. Turvallisuus näkyy myös toimiessani kunnan työsuojelupäällikkönä.

Ensimmäisen kattavan ulkoleikkipaikkojen turvallisuus peruskurssin kävin v. 2008 Jyväskylässä. Tarkastajaksi pätevöidyin Safe to Play koulutuksessa 2015.

Iskunvaimennuksen testauksen edut ja haasteet

Leikki- ja liikunta-alueiden turva-alustoille on iskunvaimennusvaatimus, joka tunnetaan nimellä HIC testaus. Perinteisesti testauksia on tehty vähän ja palveluntarjoajia on harvassa. Nyt tilanne voi kuitenkin muuttua EN 1176-1 liitteen H julkaisun myötä. Vaikka testaus voidaan tehdä mille alustalle tahansa, useimmiten se tehdään kiinteille, paikalla valetuille alustoille.

Uusi liite esittää, että erityisesti paikalleen valettujen alustojen iskunvaimennus tulisi testata. Testin tekemisestä on hyvä mainita tarjouspyynnössä ja sen teettäminen on tilaajan oikeus ja etu. Tarjouspyynnössä voidaan ottaa myös kantaa pinnan visuaaliseen ilmeeseen liittyen värialueiden geometrioiden siisteyteen ja pinnan yhtenäisyyteen (kuivumisen jälkeen lisätty materiaali jättää ruman sauman pintaan).

Testaamisesta on selkeä hyöty, sillä se sekä varmistaa riittävän turvallisuustason että viestittää asennuksen tekijälle huolellisen työn ja riittävien kerrosvahvuuksien merkityksestä.

Eikö materiaalitoimittajan ohjeistama kerrosvahvuus ole riittävä tae? Ei, sillä lopulliseen laatuun vaikuttaa monet ulkona tehtävän asennuksen olosuhteet ja tekijän ammattitaito. Testauksen puolesta puhuu myös se, että toisin kuin useimmat olettaa, kiinteän turva-alustan ja erityisesti kimpoavan alustan riskitaso on irtonaista materiaalia korkeampi.

Aihetta on käsitelty laajasti Safe to Play -kirjan sivuilla 60 – 66 (tilaa).