Kiilautuminen ja litistyminen

Kiilautuminen on yleensä mahdollista nieluissa, jotka kapenevat jyrkemmässä kuin 60° kulmassa. Tunnetuin kiilautumistilanne on kaulan kiinnijuuttuminen, mutta periaatteessa mikä tahansa vartalon osa voi kiilautua.

Vartalossa on kaulan lisäksi muitakin sellaisia kohtia, joissa vartalo luonnollisesti levenee tietystä kohtaa molempiin suuntiin, tai jossa on paljon pehmeää kudosta; esimerkiksi peukalo, olkavarren alaosa, nilkka ja vyötärö.

Litistymistä koskien leikkivälinestandardissa on hyvin vähän vaatimuksia koska perinteisesti leikkivälineissä on ollut hyvin vähän liikkuvia osia. Nykyään liikkuvia leikkivälineitä on enenevässä määrin. Paremman puutteessa riskinarviointi voi perustua standardin En 16630 vaatimuksiin mekanismien raoista.

Litistyminen voi olla hiertävää (kuten karusellin maavara), murskaavaa (kuten vasaralla sormeen isku) tai leikkaavaa (kuten sakset).

Tätä aihetta on tarkasteltu Safe to Play -kirjan luvuissa 4.1.3. Kiilautuminen ja 4.1.4. Litistyminen.

Kiinnijuuttumiset

Riskinä kiinnijuuttumiset ovat vähäisempiä kuin mitä yleensä ajatellaan. Kiinnijuuttumisia sattuu kohtuullisen harvoin ja kuristumista lukuun ottamatta ne yleensä eivät johda vakaviin vammoihin.

Leikki- ja liikuntavälineissä on lähes samat kiinnijuuttumisvaatimukset.

Pään kiinnijuuttumisessa kiellettyjä rakoja ovat yli 60 cm korkeudessa olevat aukot, joista mahtuu läpi joko 89×157 mm testikoetin tai Ø130 testikoetin, mutta ei Ø230 testikoetin.

Sormen kiinnijuuttumisessa kiellettyjä rakoja ovat yli 100 cm korkeudessa olevat aukot, joista mahtuu läpi Ø8 mm testikoetin, mutta ei Ø25 mm testikoetin.

Vaatteen kiinnijuuttuminen testataan palomiehentangoista, liukumäistä ja katoista erityisellä testilaitteella, jossa on 40 cm pituisessa tangossa liukuva 40 cm pituinen ketju jonka päässä on Ø25 mm suuruinen nuppi.

Kaulan kiinnijuuttuminen testataan erityisellä testilaitteella kaikista ylös tai sivulle päin avautuvista nieluista yli 60 cm korkeudessa.

Lisäksi EN 1176 standardi määrittää testit vartalon ja jalkaterän kiinnijuuttumisille.

Tätä aihetta on tarkasteltu Safe to Play -kirjan luvussa 4.1.2. Kiinnijuuttumiset.

Miksi pään kiinnijuuttumisen testikoetinta työnnetään voimalla?

EN 1176-1 määrittää liitteen D kohdassa 2.1.2, että pään kiinnijuuttumista testattaessa, jos jokin testikoettimista ei tunnu menevän aukosta läpi, sitä on työnnettävä noin 22 kg massaa vastaavalla voimalla. Miksi?

Eräs kurssilainen ehdotti syyksi sitä, että “pääkin antaa hieman periksi”. ; ) Teoriassa ehkä, mutta tämä ei ole varsinainen syy.

Testikoettimien ei ole tarkoitus joustaa lainkaan. Näin ollen voimaa ei ole tarpeen käyttää ellei itse aukko ole hieman joustava kuten esimerkiksi osittain köyteen rajoittuva. Jos aukko on jäykkäreunainen ja suuruudeltaan esimerkiksi 225 mm, Ø230 mm suuruista testikoetinta ei ole tarkoitus runnoa aukosta läpi.

Artikkeleiden hakemisto