Vapaa putoamiskorkeus

Vapaa putoamiskorkeus on tiettyjen sääntöjen mukaan määritetty arvo, joka antaa vaatimuksen alustan iskunvaimennukselle sekä asettaa rajan leikkivälineen korkeudelle.

Putoamiskorkeus määritetään perusvälineissä joko seisomistasosta, istuimesta tai kiipeilyotteesta. Nimenomaisille välineille, kuten keinu, liukumäki jne. on erityissääntönsä.

Perussääntö on, että leikkivälineen putoamiskorkeus ei saa olla suurempi kuin 300 cm. Tähän on kuitenkin lukuisia poikkeuksia, esimerkiksi:

  • Kiipeilyvälineen ote saa olla jopa 400 cm korkeudessa.
  • Karusellin lattia saa olla korkeintaan 100 cm korkeudessa.
  • Pyörivän keinumisvälineen istuin saa nousta korkeintaan 200 cm korkeuteen.

Putoamiskorkeuteen ei yleensä sisällytetä kattoja, kaiteita, välineen runkorakenteita eikä tukikahvoja.

Tätä aihetta on tarkasteltu Safe to Play -kirjan luvussa 4.1.8. Vapaa putoamiskorkeus.

Mikä ero on kiipeämisen ja riippumisen välillä?

Leikkialueen rakennuskustannuksista suuri osa kuluu iskua vaimentavaan alustaan. Tämä on perusteltua, sillä suuri osa leikkikenttien henkilövahingoista liittyy välineestä putoamiseen. Pieni helpotus voi tulla standardin EN 1176-1 poikkeuksesta, jonka mukaan riippumisessa putoamiskorkeus ei tulekaan otekohdasta, vaan metrin otekohdan alapuolelta.

Joskus on sanottu, että EN 1176-1 ei olisi täsmällinen siinä, milloin välineen käyttö on vain riippumista, ja milloin se on kiipeilyä. Standardisointiin perehtyneelle ero on kuitenkin selvä ja eteenkin riskinarvioinnillisella tarkastelulla asiasta ei jää epäilystäkään.

EN 1176-1 kuva 14 on putoamiskorkeuden määrittämisestä (ks. artikkelikuva). vasemmanpuoleinen esittää leuanvetotankoa, jonka päälle käyttäjän on mahdollista vetää koko vartalonsa ja halutessaan vaikka jäädä istumaan tangolle. Oikeanpuoleinen puolestaan esittää kiipeilyköyttä, jossa käyttäjä ei mitenkään pääse köyden päälle.

Metrin vähennyksen saa siis tehdä silloin, kun kiipeilytoiminto on riippumista, mille tunnusomaista on seuraavat kaksi:

  • Käyttäjä ei voi ilman akrobaattisia kykyjä nousta otekohdan päälle.
  • Käyttäjä ei voi lepuuttaa itseään otekohdan varassa.

Leukapuomi leikki- tai liikunta-alueella

Liikuntavälineille julkaistiin uusi standardin EN 16630 toukokuussa 2015. Leikkivälineissä saa vähentää putoamiskorkeudesta 100 cm, mikäli elementti on sellainen, että sen päälle ei voi nousta ilman poikkeuksellista akrobatiaa tai että päälle nouseminen on selvästi tuotteen käyttötarkoituksen vastaista. EN 16630 standardi puolestaan sallii vastaavan vähennyksen aina kun päälle kiipeämiseen ei ole kannustettu.

Otetaan esimerkiksi leukapuomi. Liikunta-alueella sen putoamiskorkeus on puomi miinus 100 cm. Leikkialueella putoamiskorkeus on sama kuin puomin korkeus maasta.

Entä saako vähennyksen tehdä, jos leukapuomi on koulun pihalla? Tästä ei ole 100 % selkeitä sääntöjä. Perustuen lapsen kehitykseen, sanoisin, että ala-asteen piha on leikkialuetta kokonaisuudessaan. Yläasteen pihalla voisi olla erikseen liikunta-alue, joka on erillään (sikäli kuin se on mahdollista koulupihassa) kaikesta leikkimiseen tarkoitetusta, ja täällä vähennyksen ehkä nippa nappa voisi tehdä.

Leukapuomin turva-alue on hyvin laaja. Jos vähennys putoamiskorkeudesta tehdään, voisi kuitenkin olla viisasta kattaa suoraan tangon alta noin parin metrin pituinen kaistale iskua vaimentavalla alustalla ihan siltä varalta, että ote lipsahtaa ja tullaan niskoilleen alas.

Artikkeleiden hakemisto

Leuanvetotanko – uusi putoamiskorkeus liikunta-alueilla

Ei niin kauan sitten leuanvetotangon korkeus määräytyi aina leikkivälinestandardin EN 1176 mukaisesti tangon yläpinnasta. Tämä muuttui kun ulkokuntolaitestandardi EN 16630 julkaistiin toukokuussa 2015.

Nykyäänkin, mikäli leuanvetotanko asennetaan leikkialueelle, putoamiskorkeus tulee edelleen tangosta. Mutta jos tanko on asennettu liikunta-alueelle, putoamiskorkeus on 100 cm alle tangon korkeuden.

Kun lisäksi EN 16630 sallii käyttää liikunta-alueella “pintamaata” 120 cm putoamiskorkeuteen ja nurmikkoa 150 cm putoamiskorkeuteen asti, voidaan leuanvetotankoja jatkossa asentaa liikunta-alueille merkittävästi aiempaa vähäisemmillä alustakustannuksilla.

Päivitys 30.2.2016: Kokonaan eri asia on sitten se, kannattaako esimerkiksi 219 cm korkeuteen asennettua leuanvetotankoa asentaa kivituhkalle. Ainakin allekirjoittanut asentaisi tangon alle, ±100 cm eteen ja taakse kunnolla iskua vaimentavaa materiaalia kuten soraa tai haketta 20 – 30 cm kerroksen. (Kiitos täsmentävästä kysymyksestä Tapio Parkkiselle Ouluun.)

Artikkeleiden hakemisto