Blogi

Tietoa ja epätietoa

Julkaistu kirjoittanut Esa Junttila

Viime vuosina valeuutiset ja valtiojohtajien ilmeisen paikkansapitämättömät lausunnot ovat tehneet selväksi sen, että kaikkeen tietoon ei voi luottaa. Miten leikki- ja liikunta-alueiden turvallisuudesta vastaavat voivat luottaa siihen, että Safe to Play -sovelluksen tieto on ajantasaista, täsmällistä ja paikkansapitävää?

Ajantasaista

Voisi luulla, että niinkin perinteisen asian kuin vapaa-ajan alueiden turvallisuuden suhteen ei suuria uudistuksia tule. Kiitos luovien väline- ja aluesuunnittelijoiden, uusia vaatimuksia tarvitaan aika ajoin. Suurimmat muutokset kuitenkin tapahtuvat riskinarvioinnin ja uuden hyöty-riskianalyysin kaltaisissa työkaluissa, jotka mahdollistavat lakien vaatiman turvallisuuden toteuttamisen ilman, että tingitään luovuudesta.

Safe to Play on mukana kirjoittamassa uusia vaatimuksia ja kehittämässä uusia riskien hallinnan työkaluja. Kun tieto on viety tietokirjastoon ja käännetty, se päivittyy automaattisesti sovellukseen sen seuraavan avaamisen yhteydessä!

Täsmällistä

Täsmällinen tieto ei jaarittele eikä käytä jargonia. Itseoppineen tietokirjailijan kehitys sitten vuonna 2008 kirjoitetun Leikkipaikka kirjan on ollut merkittävää ja nykyään omaa tekstiä voi lukea ilman suurempia myötähäpeän tunteita. ; )

Kun insinööri tietää mitä haluaa sanoa, ja sanoo sen, teksti on teknisesti täsmällistä!

Paikkansapitävää

Mikä on ’totta’? Onko ’totuuksia’ vain yksi? Ikävä kyllä vapaa-ajan alueiden turvallisuus ei ole pelkästään matematiikkaa vaan siihen liittyy myös pehmeitä arvoja kuten lapsen kehitys ja ympäristöestetiikka. Yksistään jo se, että riski ei ole aina pahasta ja että lapsen tulee oppia itsesuojelua, voi joskus näyttää olevan ristiriidassa sen kanssa, mitä toiset pitävät ”turvallisuutena”.

Siksi on tärkeää että tietoa välittää henkilö, joka ymmärtää kokonaisuuden ja antaa tasapainoisia tulkintoja. Safe to Play pitää tätä tärkeänä asiana ja myös vahvuutenaan.

—

Safe to Play sovellus on alan tiedonjaon tulevaisuus!

Tietoa sovelluksesta | Esittelyvideo

Vapaa-ajan alueiden riskinarvioinnin hyödyt

Julkaistu kirjoittanut Esa Junttila

Riskien hallinnassa on kaksi vaihtoehtoa: 90-luvulta asti käytetty standardinmukaisuuden vaatiminen tai riskinarviointi. Mitä eroa näillä on? Ehkä helpoiten asian ymmärtää kun katsotaan kahta paikkaa, missä riskinarviointia ei tehdä.

Rakennustyömaat

Kun työtyrvallisuuteen on annettu vaatimus, siitä pidetään kiinni sanoipa ”oma järki” mitä tahnasa. Esimerkiksi jos sääntönä on, että työmaalla pidetään suojalaseja ja kypärää, niin ne pitää olla kaikissa olosuhteissa ja kaiken aikaa. Vaatimus itesessään tulee riskinarvioinnin kautta, mutta tilannekohtaisella riskinarvioinnilla ei voi perustella säännöstä poikkeamista.

Jos riskinarviointi sallittaisiin, tilanteessa jossa riski on pieni, vaatimuksesta ei tarvitsisi pitää kiinni. Tämä voisi tuoda joustavuutta työskentelyyn ja säästää kuluissa. Rakennustyömailla työturvallisuussäännöistä ei kuitenkaan saa poiketa missään olosuhteessa.

Liikenne

Nopeusrajoitus on ehdoton, eikä ylinopeutta sallita milloinkaan, olipa ajo-olosuhteet tai kuskin tilanne mikä tahansa. Vaikka on olemassa käsite ”tilanne nopeus” niin sitä ei liikennemerkein ilmoiteta ja sen noudattaminen jää kunkin kuskin omaan harkintaan.

Jos riskinarviointi sallittaisiin, tilanteessa jossa riski on pieni (mm. hiljainen tie, hyvä näkyvyys, tie ja hyvä auto sekä terve ja virkeä kuski) voitaisiin sallia suuremmat ajonopeudet. Toisaalta tilanteissa jossa riski on suuri vaadittaisiin hitaampaa ajonopeutta. Tämä parantaisi turvallisuutta ja lisäisi liikenteen tehokkuutta. Nopeusrajoituksen ylittämistä ei kuitenkaan sallita missään olosuhteessa eikä täyttä sallittua nopeutta ajamisesta sakoteta kunhan ei kolaroi.

Entä vapaa-ajan alueet?

Kun leikki- ja liikunta-alueilla tehdään riskinarviointia, saavutetaan kaksi hyötyä:

1) Mahdollisuus hyväksyä standardinvastaisuus silloin kun se ei aiheuta käyttäjille vaaraa. Tämä antaa vapautta suunnitteluun, joustavuutta rakentamiseen ja säästöjä huoltoon.

2) Käytettävyyden parantaminen silloin kun riski on tavallista suurempi; mm. kun käyttäjiä on paljon tai he ovat hyvin nuoria tai vahinkojen sietokyky on muuten tavallista alhaisempi (esim. päiväkodit). Tämä ymmärrettävästi vahentää vahinkoja.

Lähes kaikkien maailman maiden Suomen kuluttajaturvallisuuslakia vastaava lainsäädäntö mahdollistaa riskinarvioinnin mikä hyödyttää kaikkia. Mutta riskinarviointia saa tehdä vain jos sen osaa! Väärin tehty riskinarviointi vaarantaa käyttäjät ja saattaa riskinarvioinnin tekijän vastuuseen.

Safe to Play on Suomen ainoa ja koko maailmassa yksi harvoista kouluttajista, jonka tarkastajakoulutus sisltää sekä systemaattisen, että intuitiivisen riskinarvioinnin. Ansaittu sertifikaatti on todiste oppimisesta ja jatkuvasta pätevyydestä.

 

Kysymyksiä Safe to Play -koulutuksista

Julkaistu kirjoittanut Esa Junttila

Tämän syksyn aikana asiakkaat ovat kysyneet näitä:

Kuinka monesta paikasta Suomessa voi saada leikki- ja liikunta-alueiden turvallisuustarkastajan pätevyyden?

  • Lyhyt vastaus: Yhdestä.
  • Suomessa vain Safe to Play tarjoaa tarkastajakoulutusta. Vuosina 2006 – 2007, eli juuri ennen ”vuoden 2008 suurta leikkipaikkastandardien uudistusta” Viherympäristöliitto koulutti pienen määrän leikkialueiden tarkastajia. Näiden pätevyys on sittemmin vanhentunut.
  • Tarkastajakoulutuksen kehittämisen haastavuudesta kertoo se, että koko maailmassa on vain muutama kouluttaja jotka tarjoavat sitä. Tänä vuonna (2018) tehdyn mittavan markkinatutkimuksen valossa näyttää itseasiassa siltä, että Safe to Playtä vastaavassa laajuudessa sitä ei tarjoa yksikään muu kouluttaja!

Ilman sertifiointia, kuinka pitkään tarkastajan pätevyys on voimassa?

  • Seuraavaan standardipäivitykseen asti mikä on yleensä noin vuoden.
  • Leikki- ja liikunta-alueiden standardeja on 17 ja näitä päivitetään tai tarkistetaan keskimäärin noin kaksi vuodessa.

Onko Safe to Playn perus (Project) koulutus kopio perinteisestä Viherympäristöliiton leikkipaikkojen peruskoulutuksesta?

  • Lyhyt vastaus: Ei.
  • Project koulutus sisältää vähemmän standarditeoriaa (vain 1,5 päivää) ja enemmän käytännön asiaa. Mm. seuraavat asiat kuuluvat vain Safe to Play -koulutukseen: Leikin ja riskin merkitys lapsen kehityksessä, Välineiden ja alueiden ikäluokitus, Leikki- ja liikunta-alueiden yhdistäminen, Huoltosuunnitelman teko, Riskien hallinta ja Turvallisuusasiakirjan laatiminen.
  • Lisäksi vain Safe to Play -koulutukseen kuuluu seuraavat: Aihealueeseen tutustutaan itseopiskelutehtävillä, koulutusaineisto on yli 300-sivuisessa oppikirjassa, Sertifiointi on puolueeton todistus tiedon omaksumisesta ja keino ylläpitää osaamistaan vuodesta toiseen.
  • Eroista huolimatta nämä kaksi koulutusta on hyväksytty riittävän samankaltaisiksi, jotta Viherympäristöliiton peruskoulutuksen käyneet voisivat täydentää osaamisensa tarkastajatasolle Safe to Playn 3-päiväisessä täydennyskoulutuksessa.

Tarkastaja vs. ”Tarkastaja”

Julkaistu kirjoittanut Esa Junttila

Kun Eurooppalainen tarkastajien pätevyysmääritys TR 17207 julkaistiin, se ei saanut suurtakaan huomiota; siitäkään huolimatta, että Suomessa on satoja, joita määritys koskee.

Peruskoulutus

Peruskoulutus (Safe to Play -koulutuksen päivät #1-#4 ja VYL: Leikkipaikkojen turvallisuuden peruskoulutus) keskittyy vaatimuksenmukaisuuteen. Koulutuksessa opitaan tulkitsemaan onko jokin piirre vaatimuksen mukainen vai ei.

Suomessa perinteisesti tarkastajat ovat käyneet vain peruskoulutuksen ja ajatelleet olevansa päteviä työhön. TR 17207:n julkaisun jälkeen tämä ei välttämättä enää ole asianlaita.

Tarkastajakoulutus

Tarkastajakoulutus (Safe to Play -koulutuksen päivät #5 – #7) keskittyy riskinarviointiin. Tarkastaja, havaittuaan puutteen, arvioi sen riskitason.

Suomen lakihan ei vaadi standardinmukaisuutta vaan riittävän turvallisuuden. Näin ollen voidaan jättää korjaamatta standardinvastaisuus jos siihen liittyvä riski on hyväksyttävän suuruinen. Toisaalta laki vaatii, että merkittävät riskit on huomioitava vaikka niihin ei liittyisi mitään standardinvastaisuutta.

Miksi käydä tarkastajakoulutus?

Safe to Play:n tarkastajakoulutus ja siitä saatava Inspect ★☆ sertifikaatti antavat juridisen oikeuden tehdä riskinarviointia; eli käytännössä päättää tapauskohtaisesti pitääkö jokin puute korjata vai ei.

Jo yksi ”turha” korjaustoimenpide, vaikkapa turva-alustan uusiminen, voi maksaa enemmän kuin koko tarkastajakoulutuksen hinta.

Sertifiointiin kuuluva päivityskoulutus varmistaa, että henkilön pätevyys on ajan tasalla vuodesta toiseen. Näin vaivalla hankittu pätevyys ei vanhene ja mikä tarkeintä, työssä tehtävät päätökset perustuvat ajantasaiseen tietoon.

Koulutuskalenteri

Riikka Nousiainen

Julkaistu kirjoittanut Esa Junttila

Helsinki, DES 01 0177

Olen Riikka Nousiainen, maisema-arkkitehti ja yksi neljästä Nomaji maisema-arkkitehdit Oy:n osakkaasta. Pidämme tärkeänä luonnon ja ihmisen vuorovaikutusta. Pyrimme suunnittelemaan paikoista kiinnostavia ja houkuttelevia luonnon tarjoamien mahdollisuuksia hyödyntäen.

Suunnittelutöiden mittakaava vaihtelee pihasuunnittelusta laajempien alueiden viheraluesuunnitelmiin. Leikki on vahvasti esillä suunnittelussa. Kuten kaiken suunnittelun myös leikin tulisi kummuta paikan lähtökohdista. Aina leikin ei tarvitse olla alleviivaavaa; jokin rakenne tai muoto voi inspiroida lapsia. Työn alla on parhaillaan jokimiljööseen soveltuva vesileikkipaikka, jonka suunnittelussa paikan tarinat heräävät henkiin. Pihasuunnitteluprojektissa taas ajatuksena on olemassa olevan tukimuurin elävöittäminen maalauksella, johon lapset pääsevät kiipeämään. Julkisen puiston suunnittelussa inspiroi tanssi ja siihen liittyvät elementit.

Nomaji maisema-arkkitehti Oy on maisema- ja kaupunkisuunnittelun alalla toimiva suunnittelutoimisto, joka on erikoistunut ekologisesti ja sosiaalisesti toimivien ratkaisujen kehittämiseen. Ratkomme monialaisia suunnittelukysymyksiä kunnianhimoisella otteella luovan prosessin kautta. Tavoitteenamme on kokonaisvaltainen kestävyys, joka lähtee ympäristöstä huolehtimisesta ja joka tuottaa yhteiskunnallista arvoa.

Kävin Safe to Play -koulutuksen Design laajuuden 2017.

Safe to Play Oy is looking for translators

Julkaistu kirjoittanut Esa Junttila

Safe to Play Oy is looking for translators for our text book about safety of playgrounds and recreational sports areas.

Source language is English and destination languages are:

  • Arabic / ARA
  • Chinese / CHI
  • French / FRA
  • German / GER
  • Portuguese / POR
  • Russian / RUS
  • Spanish / SPA

The work is extensive; word count of English words is ~114 000! These are sample paragraphs:

”Playing is more than just a way to pass the time; it is part of a child’s ongoing development, offering the opportunity for children to become aware of their own abilities and develop them. This development process begins at birth and continues into early adulthood and has predictable stages; the duration of these stages can vary between individuals.”

”The length of a swing suspension member is measured as the vertical distance from the seat surface to the bearing axis or pivot; though this is often referred to as the chain length, it is not the same. For example, the chain can be considerably shorter with a cradle seat or longer with a basket seat.”

“It is probably possible to kick a ball over any reasonably high ball stop screen; this should be considered when siting the arena and other structures. For instance, a ball falling from twenty metres has a significant impact force that could damage cars or cause a person to fall. However, the greatest energy is in a powerful kick with a relatively low trajectory. These high-risk stray balls are stopped reasonably reliably on a 4 – 6 metre high screen.”

”RAPEX is a Commission decision published in the Official Journal of the European Union of 26 January 2010, which sets out the Community Rapid Information Exchange System (RAPEX) and the management of the notification procedure. The document is 68 pages long: one half deals mainly with the activities of the authorities, whilst the other half provides guidelines for the general risk assessment of consumer goods; in this chapter these guidelines have been applied to recreational areas.”

Further material to get to see the work is here:

Payment (either as salary or as payment to your company) is done as the work progresses.

  • 1/4 done -> 20 %
  • 2/4 done -> 20 %
  • 3/4 done -> 20 %
  • 4/4 done -> 20 % + 20 %*

* Final payment of 20 % is considered bonus which is paid when the work is completed within deadline.

Work can be started once the work contract is written. Deadline for completion is 31st July 2018.

Work applications / offers to satu@safetoplay.net by 18th March 2018.

Erkki Väisänen

Julkaistu kirjoittanut Esa Junttila

Kiuruvesi, PRJ 01 0158

Toimin puistotyöntekijänä Kiuruveden kaupungilla. Teen leikkivälineiden tarkastukset leikkikentillä, kouluilla ja päiväkodeissa. Olen myös mukana välineiden pystytyksessä sekä katujen kunnossapidossa ym puistotöissä.

Pidän asioiden sanomisesta lyhyesti ja täsmällisesti. ; )

Safe to Play koulutuksen Project laajuuden kävin vuonna 2017.

Reija Rämä

Julkaistu kirjoittanut Esa Junttila

Taipalsaari, INS 01 0018

Olen Mäntsälästä lähtöisin ja tullut Lappeenrannan seudulle 80-luvulla teknilliseen oppilaitokseen yhdyskuntatekniikan linjalle. Taipalsaarella olen asunut valmistumisestani lähtien. Kolmen lapsen jälkeen uudelleen kouluttauduin puutarhuriksi. Nykyisin uusioperheeseen kuuluu myös mieheni kaksi aikuista lasta. Harrastuksiini kuuluu oman puutarhan hoitaminen ja sen ikuinen rakentaminen sekä käsityöt ja ristisana tehtävät. Hieman tulee myös ulkoiltua ja luettua alan lehtiä.

Vuodesta 2000 alkaen olen ollut töissä Taipalsaaren kunnalla kunnanpuutarhurina. Kesällä toimin esimiehenä nuorille opiskelijoille ympäristönhoitotehtävissä. Talvisin keskityn toimistoinsinöörin töihin. Alusta asti työnkuvaani on kuulunut leikkipuistot. Taipalsaarella on koulujen ja päiväkotien lisäksi 7 julkista leikkipuistoa.

Taipalsaaren kunnan keskusta sijaitsee 15 km Lappeenrannan keskustasta. Asukkaita meillä on liki 5000. Turvallisuus näkyy myös toimiessani kunnan työsuojelupäällikkönä.

Ensimmäisen kattavan ulkoleikkipaikkojen turvallisuus peruskurssin kävin v. 2008 Jyväskylässä. Tarkastajaksi pätevöidyin Safe to Play koulutuksessa 2015.

Iskunvaimennuksen testauksen edut ja haasteet

Julkaistu kirjoittanut Esa Junttila

Leikki- ja liikunta-alueiden turva-alustoille on iskunvaimennusvaatimus, joka tunnetaan nimellä HIC testaus. Perinteisesti testauksia on tehty vähän ja palveluntarjoajia on harvassa. Nyt tilanne voi kuitenkin muuttua EN 1176-1 liitteen H julkaisun myötä. Vaikka testaus voidaan tehdä mille alustalle tahansa, useimmiten se tehdään kiinteille, paikalla valetuille alustoille.

Uusi liite esittää, että erityisesti paikalleen valettujen alustojen iskunvaimennus tulisi testata. Testin tekemisestä on hyvä mainita tarjouspyynnössä ja sen teettäminen on tilaajan oikeus ja etu. Tarjouspyynnössä voidaan ottaa myös kantaa pinnan visuaaliseen ilmeeseen liittyen värialueiden geometrioiden siisteyteen ja pinnan yhtenäisyyteen (kuivumisen jälkeen lisätty materiaali jättää ruman sauman pintaan).

Testaamisesta on selkeä hyöty, sillä se sekä varmistaa riittävän turvallisuustason että viestittää asennuksen tekijälle huolellisen työn ja riittävien kerrosvahvuuksien merkityksestä.

Eikö materiaalitoimittajan ohjeistama kerrosvahvuus ole riittävä tae? Ei, sillä lopulliseen laatuun vaikuttaa monet ulkona tehtävän asennuksen olosuhteet ja tekijän ammattitaito. Testauksen puolesta puhuu myös se, että toisin kuin useimmat olettaa, kiinteän turva-alustan ja erityisesti kimpoavan alustan riskitaso on irtonaista materiaalia korkeampi.

Aihetta on käsitelty laajasti Safe to Play -kirjan sivuilla 60 – 66 (tilaa).

 

 

 

 

Köydet

Julkaistu kirjoittanut Esa Junttila

Köysiä käytetään leikkivälineissä moniin tarkoituksiin. Kiipeilyköysinä näille on kaksi kategoriaa omine vaatimuksineen.

Molemmista päivästä kiinnitettyjen köysien tulee olla halkaisijaltaan 16 – 45 mm, jotta siitä olisi hyvä ottaa puristusote.

Vain toisesta päästä kiinnitetyn köyden halkaisijan tulee olla 25 – 45 mm, jota siihen olisi riittävän vaikea tehdä kuristumisen mahdollistavaa silmukkaa. Lisäksi näillä köysillä tulee olla riittävä varoetäisyys viereiseen rakenteeseen tai toiseen köyteen.

  • Alle 100 cm pituiselle köydelle ei ole varoetäisyysvaatimusta.
  • 100 – 200 cm pituisen köyden tulee olla vähintään 60cm päässä kiinteästä rakenteesta ja 90 cm päässä toisesta köydestä.
  • Yli 200 cm pituisen köyden varoetäisyys on 100 cm.

Tätä aihetta on tarkasteltu Safe to Play -kirjan luvussa 4.2.8. Köydet.