Miksi ja miten iskunvaimennus kannattaisi testata?

Julkaistu kirjoittanut Esa Junttila

Leikkivälineet voivat olla putoamiskorkeudeltaan jopa kolme metriä. On selvää, että alusta ei voi olla täysin kova.

  • Mutta kuinka pehmeä alustan pitäisi olla?
  • Ja kuinka paljon iskua vaimentava alusta loppujen lopuksi suojaa?

Ensisijainen tavoite välineiden suunnittelussa on, että käyttäjät eivät putoa. Jos vahinko kuitenkin sattuu, alustan tehtävänä on estää kuolema tai pysyvä vammautuminen siten, että vamman vakavuus on ruhjeita tai korkeintaan murtumia. Julmaa tekstiä? Ehkä, mutta totta. Alustan pitää siis selvästikin olla iskua vaimentava. Mutta kuinka paljon ja miten sen riittävyys todennetaan?

HIC testi lyhyesti

Leikkialueiden alustojen iskunvaimennus testataan HIC testillä, joka pyrkii määrittämään todennäköisyyden sille, että päähän kohdistunut isku johtaa aivovammaan. Se, että pehmeämpi alusta suojaa myös muilta vammoilta on myönteinen ja haluttu asia, mutta yhtä kaikki sivutuote.

HIC testejä tehdään kuitenkin vähän. Miksi?

Tarvittavan tuloksen täsmällisyys

Standardi EN 1177 määrittää HIC testin ja testimenetelmän tieteellisellä tarkkuudella. Tämä näkyy sekä testilaitteistojen että testausten hinnoissa.

On ymmärrettävä, että uuden tuotteen (kuten turvalaatta tai keinuistuin) tyyppitestaus tehdään testilaboratoriossa ja hyvin tarkasti. Mutta tarvitaanko kenttäolosuhteissa samaa tarkkuutta?

Ei välttämättä. Mutta mitä vaihtoehtoja on? Ei mitään. Tilanne on verrattavissa siihen, että markkinoilla ei olisi rullamittoja lainkaan vaan ainoastaan työntömittoja. Jos joku viitsii mitata tontin työntömitalla, niin tulos on toki tarkka. Mutta työ on kallista ja useimmat tyytyisivät arvioimaan tontin sillä, että yksi askel on noin metrin.

Ihanneratkaisu

Ihanneratkaisu olisi, että EN 1177:n määrittämästä HIC testistä olisi raa’asti yksinkertaistettu versio. Sellainen, joka kertoo, onko alusta jotakuinkin ok, epäilyksen alainen vai huono. Sellainen, jonka käyttö on niin nopeaa, että testi voidaan tehdä jopa vuosittain.

Tämä ei poistaisi tarvetta tarkemmille mittalaitteistoille, sillä jos alusta on epäilyksen alainen, olisi tarpeen tilata täsmällisempi testi.

Siihen asti, että tällainen ihanneratkaisu on markkinoilla (jos ikinä) järkevimmältä tuntuu seuraava:

  • Uudet paikalle valetut rouhekumialustat testataan HIC testillä kuten EN 1176-1:2017 esittää.
  • Uudet iskua vaimentavat tuotteet tyyppitestataan HIC testillä kuten on aina tehtykin.
  • Tarkastajat opettelevat intuitiivisen, visuaaliseen tarkasteluun perustuvan iskunvaimennuksen arvioimisen ja tekevät sen vuosittain.

Uusi työpaikka eri alalla, mitä teen sertifioinnille?

Julkaistu kirjoittanut Esa Junttila

Kohtuullisen tavallinen tilanne: Olet käynyt koulutuksen ja hankkinut sertifioinnin. Työnantaja maksaa sertifioinnin vuosimaksun kuten on tavallista. Mutta sitten vaihdat työpaikkaa ja uusi työnantaja ei näe sertifiointiasi tarpeellisena. Mitä teet?

Osallistu kuluvan vuoden päivityskoulutukseen normaalisti. Vaikka nyt tuntuisi, että vaihdat alaa pysyvästi, osallistu päivityskoulutukseen silti. Olet jo maksanut siitä ja jos myöhemmin aktivoit sertifiointisi, sinun ei tarvitse maksaa tuosta päivityskoulutuksesta erikseen.

Tämän jäleen sinulla on 2 vaihtoehtoa:

Vaihtoehto 1

Voit maksaa sertifioinnin vuosimaksun itse. Yksinkertaisesti poista profiilistasi työnantajan tiedot, jolloin sertifioinnin vuosimaksun lasku lähetetään vuodenvaihteessa sinulle henkilökohtaisesti.

Vaihtoehto 2

Laita sertifiointi katkolle.

Ilmoita ennen joulukuun alkua, että haluat laittaa sertifiointisi “On hold” statukseen. Tällöin vuosimaksusta ei lähetetä laskua ja sertifiointisi lakkaa; et voi ladata sertifikaattia mutta käyttäjätunnuksesi säilyy ja jos sinulla on sovelluksen lukuaikaa, se toimii edelleen.

Sertifioinnin uudelleenaktivoimiseen on “armon aikaa” seuraavan vuoden päivityskoulutuksiin asti. Jos päätät maksaa sertifioinnin vuosimaksun ja ehdit osallistua seuraavan vuoden päivityskoulutuksiin, sertifioinnin aktivoiminen on helppoa.

Yritämme olla sinuun yhteydessä seuraavan vuoden lopulla. Jos sertifiointia ei tuolloin aktivoida, se muuttuu statukseen “Inactive”. Käytännössä unohdamme sinut mutta tietosi säilyy rekisterissämme. Tämä mahdollistaa sertifioinnin jatkamisen vuosienkin päästä kun vain järjestämme sinulle tarvittavan (maksullisen) pävityskoulutuksen; sertifiointihan on vakuutus siitä, että henkilön tiedot ovat ajantasalla!

Jos ei ole erityistä syytä, älä pyydä profiilisi poistamista. Jos pyydät, S2P:llä ei ole mitään keinoa palauttaa koulutushistoriaasi. Niinpä sertifioinnin uudelleenaktivoimiseen tarvittavan riittävän koulutuksen näyttötaakka on sinulla. Voit tehdä sen esimerkiksi A4 muotoisella sertifikaatilla jos latasit sen ja talletit ennen sertifiointisi laittamista “On hold” statukseen.

Neljä todellista vakavaa riskiä

Julkaistu kirjoittanut Esa Junttila

Muistan kun reilut 15 vuotta sitten olin mukana lanseeraamassa ajatusta neljästä vakavasta leikkialueen riskistä yhdessä silloisen Viherympäristöliiton kouluttajan sekä Kuluttajaviraston turvallisuusinsinöörin kanssa. Vaikka jo termiin itsessään sisältyy sana ”riski”, lähtökohtana oli vain standardi EN 1176 eikä riskinarvioinnista ollut puhettakaan.

Sittemmin riskinarviointi on muodostunut merkittäväksi osaksi leikki- ja liikunta-alueiden turvallisuuden hallintaa. Miltä näyttäisi nykypäivän versio 4 vakavasta riskistä tai VARIsta kuten niitä joskus kutsutaan?

Riski 1: Rakenteen kestävyys

Välineen kaatuminen on sitä todennäköisempää mitä vanhempi väline on. Myös välineen tolppien määrä ja sijainti suhteessa toisiinsa vaikuttavat välineen kaatumisherkkyyteen.

Rakenne voi pettää kahdesta syystä:

  1. Kiinnikkeet pettävät. Ruuvit voivat ruostua ja pultit löystyä minkä seurauksena väline tai sen osa voi romahtaa.
  2. Rakenteet lahoavat tai ruostuvat. Puu voi lahota maapinnan alapuolelta tai betonin sisästä. Kuumasinkitsemättömät metallitolpat voivat ruostua sisältäpäin.

Todennäköisyys kaatumiselle on sitä suurempi mitä vanhempi väline on. Jos väline voi romahtaa kokonaan, potentiaalinen vahinko voi olla jopa ”hengenvaarallinen”.

Riski 2: Kuluvat osat

Kaikki liikkuvat ja muotoaan muuttavat materiaalit kuluvat. Jotkut materiaalit voivat kulua yllättävänkin nopeasti. Esimerkiksi pesäkeinun rosteriketjut voivat kulua yläasteen pihalla alle vuodessa vaihtokuntoon!

Todennäköisyys kulumisesta johtuvalle romahtamiselle on sitä suurempi, mitä rajumpaa välineen käyttö on. Potentiaalinen vahinko on helpostikin ”luun murtuma” tasoa.

Riski 3: Turva-alue

Putoaminen on suurin yksittäinen vahingonaiheuttaja leikkialueilla. Vaikka päähuomio on putoamisen estämisessä, turva-alue lieventää vahingon vakavuutta. Siksi alustan laatua on huollettava.

  • Turvahiekan pinta voi kovettua mikä vaatii kovan pinnan rikkomisen ja jauhamisen. Nurmikko savettuu mikä vaatii siirtonurmen istuttamisen.
  • Turva-alueelle voi tulla esteitä: Joku asentaa penkin, roskiksen tai aidan väärään paikkaan.
  • Liukumäen eteen ja keinujen alle muodostuu vettä kerääviä kuoppia.

Riippuen välineen luonteesta, putoamisen todennäköisyys voi olla mitä vain ”lähes mahdottomasta” ”lähes varmaan”. Potentiaalinen vamma on vakavuudeltaan yleensä ”luun murtuma” tai ”pysyvä vammautuminen”.

Riski 4: Rikkinäiset komponentit

Mikä tahansa välineen osa voi rikkoutua ilkivallan, huollon puutteen tai vaikkapa työkoneen töytäisyn seurauksena. Korjaava huolto on suoritettava heti kun tieto rikkoutumisesta saadaan.

Tyypillisiä rikkoutumisesta aiheutuneita vaaroja ovat köyden katkenneet terässäikeet, rikkoutuneen levyn terävä reuna tai hajoamisen myötä paljastuneet kiinnikkeet.

Koska komponentit rikkoutuvat joskus ja yleensä yllättäen, on lähes varmaa, että jokaisella leikki- ja liikunta-alueella käyttäjät joskus altistuvat rikkoutuneille rakenteille. Vammojen vakavuus on kuitenkin yleensä vain ”ruhje” tai pahimmillaankin vain suurehko haava.

Bonus: Ympäristö

Siinä missä 2000-luvun alussa tarkasteltiin välineitä ”EN 1176 lasit” silmillä, nykyään riskinarviointi huomioi koko alueen ympäristöineen. On mahdollista, että ympäristön riskejä ei ole aluetta suunniteltaessa huomioitu kunnolla. Tai ympäristö on muuttunut. Tyypilliset ympäristön riskit liittyvät vesistöön, liikenteeseen tai jyrkänteisiin; näissä vammautuminen voi olla pysyvää. Koska leikkiminen on selvästi vähäisempää kuin varsinaisella leikkialueella, vahinkojen sattumisen todennäköisyys on merkittävästi pienempi kuin jos vastaava vaara olisi leikkialueen yhteydessä.

Uudet tuulet kesällä 2020 leikkipaikkojen tarkastukseen ja huoltoon

Julkaistu kirjoittanut Esa Junttila

Leikkipaikkojen tarkastus- ja huoltostandardi EN 1176-7 on nyt joulukuussa 2019 hyväksynnässä ja standardi julkaistaan kesällä 2020. Mikä muuttuu?

Ohjeesta vaatimukseksi

Vaikka standardin nimessä lukee edelleen ”ohje”, sanamuodot ovat vaatimuksia, jotka on kirjoitettu muotoon ”tulee tehdä”, ”pitää” jne. Tähän kompromissiin päädyttiin siksi, että toimintaa koskevien vaatimuksien noudattamista ei yleensä voi jälkikäteen todentaa.

Juridisesti ajatellen nyt uudistettava standardi tulee olemaan merkittävästi sitovampi kuin aiempi versio.

Viittaukset tarkastajan pätevyysmääritykseen

Kesällä 2018 julkaistu eurooppalainen tekninen raportti TR 17207 määrittää tarkastajien pätevyyden 6 osa-aluetta. Tämä määritys jäi kohtuullisen vähäiselle huomiolle koska se ei ole standardi. Nyt tähän määritykseen kuitenkin viitataan standardissa EN 1176-7 peräti 4 kertaa; mm. kun puhutaan välineiden asentajien ja tarkastajien pätevyydestä.

Riittävään pätevyyteen vaaditaan standardien tuntemisen lisäksi osaamista riskinarvioista, aluesuunnittelusta, teknisestä tuotannosta, lapsen kehityksestä ja lainsäädännöstä.

Välineiden asennus

Mikäli asennus tehdään välinevalmistajan ohjeista poiketen, tulee muutoksen suunnittelijan olla tehtävään pätevä. Joskus pieneltä vaikuttava muutos onkin toiminnan tai turvallisuuden suhteen merkittävä. Mikäli työmaalla on pätevä valvoja, suuretkaan muutokset eivät välttämättä aiheuta viivästystä asennuksen valmistumiseen.

Päivitetty standardi mainitsee nyt yksiselitteisesti vaatimuksen käyttöönottotarkastuksen tekemisestä aina kun uusia välineitä asennetaan tai oleviin välineisiin tehdään merkittäviä muutoksia.

Tarkastustyypit ja niiden merkitys

Vuositarkastusten, toiminnallisten tarkastusten ja silmämääräisten tarkastusten rinnalle on nyt määritetty käyttöönottotarkastus. Kullekin näistä tyypeistä on määritetty tekemisen syy sekä tehtävät.

Erityisesti uutta ohjeistusta annetaan koskien sellaisia rakenteita, joita ei näe ilman rakenteiden purkamista; mm. perustukset ja ontelopalkit.

Oma kappaleensa on kirjoitettu tarkastusprotokollasta, joka ohjaa tarkastusten ja huollon aikataulua, tehtäviä toimenpiteitä sekä toimii tehdyn työn raporttina. Turva-alusta voi vaatia oman huoltonsa.

—

Standardi EN 1176-7 tullaan suomentamaan ja se on ostettavissa SFS:n verkkokaupasta julkaisun jälkeen. Standardin sisältö tullaan päivittämään myös Safe to Play -tietokirjastoon kuluvan talven aikana. Safe to Play -sovelluksen käyttäjille uusi tieto päivittyy sovellukseen automaattisesti.

Tietoa ja epätietoa

Julkaistu kirjoittanut Esa Junttila

Viime vuosina valeuutiset ja valtiojohtajien ilmeisen paikkansapitämättömät lausunnot ovat tehneet selväksi sen, että kaikkeen tietoon ei voi luottaa. Miten leikki- ja liikunta-alueiden turvallisuudesta vastaavat voivat luottaa siihen, että Safe to Play -sovelluksen tieto on ajantasaista, täsmällistä ja paikkansapitävää?

Ajantasaista

Voisi luulla, että niinkin perinteisen asian kuin vapaa-ajan alueiden turvallisuuden suhteen ei suuria uudistuksia tule. Kiitos luovien väline- ja aluesuunnittelijoiden, uusia vaatimuksia tarvitaan aika ajoin. Suurimmat muutokset kuitenkin tapahtuvat riskinarvioinnin ja uuden hyöty-riskianalyysin kaltaisissa työkaluissa, jotka mahdollistavat lakien vaatiman turvallisuuden toteuttamisen ilman, että tingitään luovuudesta.

Safe to Play on mukana kirjoittamassa uusia vaatimuksia ja kehittämässä uusia riskien hallinnan työkaluja. Kun tieto on viety tietokirjastoon ja käännetty, se päivittyy automaattisesti sovellukseen sen seuraavan avaamisen yhteydessä!

Täsmällistä

Täsmällinen tieto ei jaarittele eikä käytä jargonia. Itseoppineen tietokirjailijan kehitys sitten vuonna 2008 kirjoitetun Leikkipaikka kirjan on ollut merkittävää ja nykyään omaa tekstiä voi lukea ilman suurempia myötähäpeän tunteita. ; )

Kun insinööri tietää mitä haluaa sanoa, ja sanoo sen, teksti on teknisesti täsmällistä!

Paikkansapitävää

Mikä on ‘totta’? Onko ‘totuuksia’ vain yksi? Ikävä kyllä vapaa-ajan alueiden turvallisuus ei ole pelkästään matematiikkaa vaan siihen liittyy myös pehmeitä arvoja kuten lapsen kehitys ja ympäristöestetiikka. Yksistään jo se, että riski ei ole aina pahasta ja että lapsen tulee oppia itsesuojelua, voi joskus näyttää olevan ristiriidassa sen kanssa, mitä toiset pitävät “turvallisuutena”.

Siksi on tärkeää että tietoa välittää henkilö, joka ymmärtää kokonaisuuden ja antaa tasapainoisia tulkintoja. Safe to Play pitää tätä tärkeänä asiana ja myös vahvuutenaan.

—

Safe to Play sovellus on alan tiedonjaon tulevaisuus!

Tietoa sovelluksesta | Esittelyvideo

Vapaa-ajan alueiden riskinarvioinnin hyödyt

Julkaistu kirjoittanut Esa Junttila

Riskien hallinnassa on kaksi vaihtoehtoa: 90-luvulta asti käytetty standardinmukaisuuden vaatiminen tai riskinarviointi. Mitä eroa näillä on? Ehkä helpoiten asian ymmärtää kun katsotaan kahta paikkaa, missä riskinarviointia ei tehdä.

Rakennustyömaat

Kun työtyrvallisuuteen on annettu vaatimus, siitä pidetään kiinni sanoipa “oma järki” mitä tahnasa. Esimerkiksi jos sääntönä on, että työmaalla pidetään suojalaseja ja kypärää, niin ne pitää olla kaikissa olosuhteissa ja kaiken aikaa. Vaatimus itesessään tulee riskinarvioinnin kautta, mutta tilannekohtaisella riskinarvioinnilla ei voi perustella säännöstä poikkeamista.

Jos riskinarviointi sallittaisiin, tilanteessa jossa riski on pieni, vaatimuksesta ei tarvitsisi pitää kiinni. Tämä voisi tuoda joustavuutta työskentelyyn ja säästää kuluissa. Rakennustyömailla työturvallisuussäännöistä ei kuitenkaan saa poiketa missään olosuhteessa.

Liikenne

Nopeusrajoitus on ehdoton, eikä ylinopeutta sallita milloinkaan, olipa ajo-olosuhteet tai kuskin tilanne mikä tahansa. Vaikka on olemassa käsite “tilanne nopeus” niin sitä ei liikennemerkein ilmoiteta ja sen noudattaminen jää kunkin kuskin omaan harkintaan.

Jos riskinarviointi sallittaisiin, tilanteessa jossa riski on pieni (mm. hiljainen tie, hyvä näkyvyys, tie ja hyvä auto sekä terve ja virkeä kuski) voitaisiin sallia suuremmat ajonopeudet. Toisaalta tilanteissa jossa riski on suuri vaadittaisiin hitaampaa ajonopeutta. Tämä parantaisi turvallisuutta ja lisäisi liikenteen tehokkuutta. Nopeusrajoituksen ylittämistä ei kuitenkaan sallita missään olosuhteessa eikä täyttä sallittua nopeutta ajamisesta sakoteta kunhan ei kolaroi.

Entä vapaa-ajan alueet?

Kun leikki- ja liikunta-alueilla tehdään riskinarviointia, saavutetaan kaksi hyötyä:

1) Mahdollisuus hyväksyä standardinvastaisuus silloin kun se ei aiheuta käyttäjille vaaraa. Tämä antaa vapautta suunnitteluun, joustavuutta rakentamiseen ja säästöjä huoltoon.

2) Käytettävyyden parantaminen silloin kun riski on tavallista suurempi; mm. kun käyttäjiä on paljon tai he ovat hyvin nuoria tai vahinkojen sietokyky on muuten tavallista alhaisempi (esim. päiväkodit). Tämä ymmärrettävästi vahentää vahinkoja.

Lähes kaikkien maailman maiden Suomen kuluttajaturvallisuuslakia vastaava lainsäädäntö mahdollistaa riskinarvioinnin mikä hyödyttää kaikkia. Mutta riskinarviointia saa tehdä vain jos sen osaa! Väärin tehty riskinarviointi vaarantaa käyttäjät ja saattaa riskinarvioinnin tekijän vastuuseen.

Safe to Play on Suomen ainoa ja koko maailmassa yksi harvoista kouluttajista, jonka tarkastajakoulutus sisltää sekä systemaattisen, että intuitiivisen riskinarvioinnin. Ansaittu sertifikaatti on todiste oppimisesta ja jatkuvasta pätevyydestä.

 

Kysymyksiä Safe to Play -koulutuksista

Julkaistu kirjoittanut Esa Junttila

Tämän syksyn aikana asiakkaat ovat kysyneet näitä:

Kuinka monesta paikasta Suomessa voi saada leikki- ja liikunta-alueiden turvallisuustarkastajan pätevyyden?

  • Lyhyt vastaus: Yhdestä.
  • Suomessa vain Safe to Play tarjoaa tarkastajakoulutusta. Vuosina 2006 – 2007, eli juuri ennen ”vuoden 2008 suurta leikkipaikkastandardien uudistusta” Viherympäristöliitto koulutti pienen määrän leikkialueiden tarkastajia. Näiden pätevyys on sittemmin vanhentunut.
  • Tarkastajakoulutuksen kehittämisen haastavuudesta kertoo se, että koko maailmassa on vain muutama kouluttaja jotka tarjoavat sitä. Tänä vuonna (2018) tehdyn mittavan markkinatutkimuksen valossa näyttää itseasiassa siltä, että Safe to Playtä vastaavassa laajuudessa sitä ei tarjoa yksikään muu kouluttaja!

Ilman sertifiointia, kuinka pitkään tarkastajan pätevyys on voimassa?

  • Seuraavaan standardipäivitykseen asti mikä on yleensä noin vuoden.
  • Leikki- ja liikunta-alueiden standardeja on 17 ja näitä päivitetään tai tarkistetaan keskimäärin noin kaksi vuodessa.

Onko Safe to Playn perus (Project) koulutus kopio perinteisestä Viherympäristöliiton leikkipaikkojen peruskoulutuksesta?

  • Lyhyt vastaus: Ei.
  • Project koulutus sisältää vähemmän standarditeoriaa (vain 1,5 päivää) ja enemmän käytännön asiaa. Mm. seuraavat asiat kuuluvat vain Safe to Play -koulutukseen: Leikin ja riskin merkitys lapsen kehityksessä, Välineiden ja alueiden ikäluokitus, Leikki- ja liikunta-alueiden yhdistäminen, Huoltosuunnitelman teko, Riskien hallinta ja Turvallisuusasiakirjan laatiminen.
  • Lisäksi vain Safe to Play -koulutukseen kuuluu seuraavat: Aihealueeseen tutustutaan itseopiskelutehtävillä, koulutusaineisto on yli 300-sivuisessa oppikirjassa, Sertifiointi on puolueeton todistus tiedon omaksumisesta ja keino ylläpitää osaamistaan vuodesta toiseen.
  • Eroista huolimatta nämä kaksi koulutusta on hyväksytty riittävän samankaltaisiksi, jotta Viherympäristöliiton peruskoulutuksen käyneet voisivat täydentää osaamisensa tarkastajatasolle Safe to Playn 3-päiväisessä täydennyskoulutuksessa.

Tarkastaja vs. “Tarkastaja”

Julkaistu kirjoittanut Esa Junttila

Kun Eurooppalainen tarkastajien pätevyysmääritys TR 17207 julkaistiin, se ei saanut suurtakaan huomiota; siitäkään huolimatta, että Suomessa on satoja, joita määritys koskee.

Peruskoulutus

Peruskoulutus (Safe to Play -koulutuksen päivät #1-#4 ja VYL: Leikkipaikkojen turvallisuuden peruskoulutus) keskittyy vaatimuksenmukaisuuteen. Koulutuksessa opitaan tulkitsemaan onko jokin piirre vaatimuksen mukainen vai ei.

Suomessa perinteisesti tarkastajat ovat käyneet vain peruskoulutuksen ja ajatelleet olevansa päteviä työhön. TR 17207:n julkaisun jälkeen tämä ei välttämättä enää ole asianlaita.

Tarkastajakoulutus

Tarkastajakoulutus (Safe to Play -koulutuksen päivät #5 – #7) keskittyy riskinarviointiin. Tarkastaja, havaittuaan puutteen, arvioi sen riskitason.

Suomen lakihan ei vaadi standardinmukaisuutta vaan riittävän turvallisuuden. Näin ollen voidaan jättää korjaamatta standardinvastaisuus jos siihen liittyvä riski on hyväksyttävän suuruinen. Toisaalta laki vaatii, että merkittävät riskit on huomioitava vaikka niihin ei liittyisi mitään standardinvastaisuutta.

Miksi käydä tarkastajakoulutus?

Safe to Play:n tarkastajakoulutus ja siitä saatava Inspect ★☆ sertifikaatti antavat juridisen oikeuden tehdä riskinarviointia; eli käytännössä päättää tapauskohtaisesti pitääkö jokin puute korjata vai ei.

Jo yksi “turha” korjaustoimenpide, vaikkapa turva-alustan uusiminen, voi maksaa enemmän kuin koko tarkastajakoulutuksen hinta.

Sertifiointiin kuuluva päivityskoulutus varmistaa, että henkilön pätevyys on ajan tasalla vuodesta toiseen. Näin vaivalla hankittu pätevyys ei vanhene ja mikä tarkeintä, työssä tehtävät päätökset perustuvat ajantasaiseen tietoon.

Koulutuskalenteri

Riikka Nousiainen

Julkaistu kirjoittanut Esa Junttila

Helsinki, DES 01 0177

Olen Riikka Nousiainen, maisema-arkkitehti ja yksi neljästä Nomaji maisema-arkkitehdit Oy:n osakkaasta. Pidämme tärkeänä luonnon ja ihmisen vuorovaikutusta. Pyrimme suunnittelemaan paikoista kiinnostavia ja houkuttelevia luonnon tarjoamien mahdollisuuksia hyödyntäen.

Suunnittelutöiden mittakaava vaihtelee pihasuunnittelusta laajempien alueiden viheraluesuunnitelmiin. Leikki on vahvasti esillä suunnittelussa. Kuten kaiken suunnittelun myös leikin tulisi kummuta paikan lähtökohdista. Aina leikin ei tarvitse olla alleviivaavaa; jokin rakenne tai muoto voi inspiroida lapsia. Työn alla on parhaillaan jokimiljööseen soveltuva vesileikkipaikka, jonka suunnittelussa paikan tarinat heräävät henkiin. Pihasuunnitteluprojektissa taas ajatuksena on olemassa olevan tukimuurin elävöittäminen maalauksella, johon lapset pääsevät kiipeämään. Julkisen puiston suunnittelussa inspiroi tanssi ja siihen liittyvät elementit.

Nomaji maisema-arkkitehti Oy on maisema- ja kaupunkisuunnittelun alalla toimiva suunnittelutoimisto, joka on erikoistunut ekologisesti ja sosiaalisesti toimivien ratkaisujen kehittämiseen. Ratkomme monialaisia suunnittelukysymyksiä kunnianhimoisella otteella luovan prosessin kautta. Tavoitteenamme on kokonaisvaltainen kestävyys, joka lähtee ympäristöstä huolehtimisesta ja joka tuottaa yhteiskunnallista arvoa.

Kävin Safe to Play -koulutuksen Design laajuuden 2017.

Safe to Play Oy is looking for translators

Julkaistu kirjoittanut Esa Junttila

Safe to Play Oy is looking for translators for our text book about safety of playgrounds and recreational sports areas.

Source language is English and destination languages are:

  • Arabic / ARA
  • Chinese / CHI
  • French / FRA
  • German / GER
  • Portuguese / POR
  • Russian / RUS
  • Spanish / SPA

The work is extensive; word count of English words is ~114 000! These are sample paragraphs:

“Playing is more than just a way to pass the time; it is part of a child’s ongoing development, offering the opportunity for children to become aware of their own abilities and develop them. This development process begins at birth and continues into early adulthood and has predictable stages; the duration of these stages can vary between individuals.”

”The length of a swing suspension member is measured as the vertical distance from the seat surface to the bearing axis or pivot; though this is often referred to as the chain length, it is not the same. For example, the chain can be considerably shorter with a cradle seat or longer with a basket seat.”

“It is probably possible to kick a ball over any reasonably high ball stop screen; this should be considered when siting the arena and other structures. For instance, a ball falling from twenty metres has a significant impact force that could damage cars or cause a person to fall. However, the greatest energy is in a powerful kick with a relatively low trajectory. These high-risk stray balls are stopped reasonably reliably on a 4 – 6 metre high screen.”

”RAPEX is a Commission decision published in the Official Journal of the European Union of 26 January 2010, which sets out the Community Rapid Information Exchange System (RAPEX) and the management of the notification procedure. The document is 68 pages long: one half deals mainly with the activities of the authorities, whilst the other half provides guidelines for the general risk assessment of consumer goods; in this chapter these guidelines have been applied to recreational areas.”

Further material to get to see the work is here:

Payment (either as salary or as payment to your company) is done as the work progresses.

  • 1/4 done -> 20 %
  • 2/4 done -> 20 %
  • 3/4 done -> 20 %
  • 4/4 done -> 20 % + 20 %*

* Final payment of 20 % is considered bonus which is paid when the work is completed within deadline.

Work can be started once the work contract is written. Deadline for completion is 31st July 2018.

Work applications / offers to satu@safetoplay.net by 18th March 2018.